Ajatustenpysäyttäjä.

Halusin nähdä sut vaikka väkisin

Tiesin että lähtisit

Elit elämäsi turhaan

Nyt päättyy tiesi

Kuka tietää vaikka oma polkuni luoksesi veisi

Jos se vain kestäisi

Itkin vuoksesi

Kuulin huokaukses

Otin sua kädestä

Se vapisi kuin pelosta

Ehkä pelkäät kuolemaa

Sä huusit pelasta

Huusit pelasta

Pääsit maailmaan uuteen

Ehkä sun on parempi siellä, tiellä josta ei ole pääsyä takaisin

Pysyit mun mielessä

Muistin vain naurusi

Olin yksin

Aivan yksin

No onko ikävä, ikävöitkö kaikkee mikä jäi, mikä puuttuu,

mikä viereltäsi uupuu?

Et oo sitä saamassa takasi, vaikka

kuinka yrittäisit jää sun niskallesi taakka.

Ootko ystävällinen ja annat sen olla?

Sun täytyy antaa, et haluu olla minkään orja.

Ootko kärsivällinen, kestääkö polla?

Sen täytyy kestää, turhaa pelkäät vaikket kestä olla.

Sano mitä täytyy, älä kainostele.

Pöydät vielä kääntyy, mutta älä valehtele.

Oot liikaa antanu ja saanu liian vähän.

Oot taakkaa kantanu, sä sammut vielä tähän.

Pääsit maailmaan uuteen

Ehkä sun on parempi siellä, tiellä josta ei ole pääsyä takaisin

Pysyit mun mielessä

Muistin vain naurusi

Olin yksin

Aivan yksin

Joskus maailma on vaan niin epäreilu... Meidän sietää olla onnellisia ja iloisia terveydestämme, kaikilla asiat eivät ole niin hyvin. Maailma on julma ja jotkut lähtevät täältä enkeleiksi liian aikaisin.
Lopetetaan valittaminen tihkusateesta, kylmyydestä, läksykasasta, liian pienestä viikkorahasta, imurointivuorosta... Ne eivät ole edes murto-osan ongelmia verrattuna asioihin, joita tapahtuu ympäri maailmaa joka päivä. Mutta tälläinen kamaluus sattui nyt meidän lähipiirissämme, joka järkytti pahasti. 

Ollaan onnellisia pienistäkin asioista.