Milli Mallikas

Milli on nyt ollut poikkeuksellisen kuvauksellinen ja toiminut hyvin (ainakin tänään), joten kirjoittelen taas tänne väsynein silmin. Viimeinkin viikonloppu, jolloin mulla ei ole mitään! Olin hyvillä mielin iltaa ulkona mutta varmaan meen jo ihan pian nukkumaan.
Viime viikon estetunnilla Milli oli jo heti paljon parempi kuin ekalla hyppykerralla ennen lomaa. Vaikka se on vielä tosi raaka esteillä (onhan se muutenkin), niin silti saatiin paljon onnistumisia. Ei siinä muu auta kuin toistot. Tehtiin kavalettitehtäviä ja paljon pieniä hyppyjä. Laukka pysyi hyvin kasassa ja Milli jopa tajusi nostaa kavaleteilla jalkojaan, vaikka vauhti kiihtyikin armottomasti hypyn jälkeen. Tätä treenataan!

Alunperin mun piti mennä täksi viikonlopuksi Kotkaan, mutta suunnitelmat muuttui, joten jään tänne. Siispä meillä on taas viikonloppuvalmennukset suunnitelmissa ja päästään treenaamaan lisää. Alkuviikosta kenttä oli ihan jäässä ja itku kurkussa yritin saada Millistä rauhallista ja mukavaa ratsastaa, mutta noin nuoren ja innokkaan hevosen pitäisi päästä liikkumaan, mutta mihin se juoksisi kivikovalla kentällä? Sen jarrut tulevat vieläkin aika viivellä, eli en saa siihen joskus mitään kontaktia hidastamismielessä. Se jopa hieman pelottaa joissain tilanteissa, mitä jos en saa sitä maastossa pysähtymään ollenkaan? Oli hevonen mikä hevonen, jarrujen pitää toimia ja nopeasti. Siispä se homma on nyt etusijalla eikä mikään muu. Viis mistään kisatuloksista, treenataan vaikka koko vuosi jarrujen etsimistä, kunhan voin luottaa tuohon hevoseen täysin sataprosenttisesti!

Tänään kenttä oli plussakelien ansiosta täysin sula. Hyvin kurainen, mutta siinä pystyi ratsastamaan. Tein Millin kanssa aluksi ainakin 20 minuuttia maastakäsintyöskentelyä ja ratsastin käyntiä ilman satulaa. Juoksutin, opetin käsimerkkejä, peruutusta, ja muuta hyödyllistä. Tämän treenauksen jälkeen satuloin hepan ja nousin selkään. Koulutreeni meni ihan älyttömän hyvin, pienen alkusäädön jälkeen heppa alkoi tekemään töitä ja pystyin laukkaamaankin aivan rennosti. Huomasin kuitenkin eron, kun nousin sen selkään. Maastakäsin työskennellessä se on aivan rento ja rauhallinen, mutta kun ratsastaja nousee selkään, Milli lähtee harppomaan nopeasti ja vauhdin täytyy olla sen mielestä mahdollisimman luja. Joko se jännittyy ratsastajasta, mutta onhan sillä vauhti verissä, joten heppa taitaa olla vain superinnokas tekemään töitä. Lähdetäänkö mieluummin laukkaradoille?

Harmittaa, että Milli on niin laihassa kunnossa. Auringossa näki sen kylkiluut, mitä ei ole hämärässä tullut niin tarkkaan tutkittua. Mutta eihän sitä muutamassa viikossa atleetiksi muututakaan, lihotetaan ja kasvatetaan sen lihaksia pikkuhiljaa ja kesällä se on varmasti ihan huippukunnossa!

Millin jälkeen tehtiin Ramseksenkin kanssa vielä näitä vikellysjuttuja ja "leikkejä". Ramses oli selvästi tyytyväinen vähän rennommasta päivästä ja tykkäsi jopa laiskotella.
Mulla on ollut koulussa nyt vähän kiireitä, mutta ens viikolla onkin TET-viikko joten kouluhommat jää taakse ja saa vähän "rentoutua", vaikka töitähän tässä tehdään! Oon kaupungineläinlääkärin vastaanotolla viikon, joka hoitaa myös hevosia joten tulossa on mielenkiintoinen viikko!

"luuleksä tosissas et mä juoksen ympyrää? mikä järki siinäkin on"