Treenipostaus kouluvalmennuksesta

Uusia kuvia ei juurikaan ole masentavan loppusyksyn takia. Eilen kun olin neljän jälkeen lähdössä koululta bändin treenien jälkeen, katsoin ulos ja huomasin siellä olevan jo ihan pilkkopimeää, vain katulamput olivat päällä. Siis mitä? Kello neljä? Onko aika mennyt niin nopeasti, että jo neljän jälkeen on ihan pimeää? Juurihan oli kesä. On masentavaa käydä ratsastamassa aina pimeällä, käydä lenkillä pimeällä (joko aamulla tai illalla, aina yhtä pimeää), kävellä kouluun pimeässä, tulla kotiin tallilta pimeässä, kaikki tapahtuu pimeässä. Luntakaan ei ole, mutta onneksi, onneksi, nyt sitä tulee! Ulkona sataa vähän, mutta sataa kuitenkin. Ehkä se vähän piristäisi. Eilen kävin ratsastamassa hyvin pikaisesti Esterin, sillä kuudeksi piti ehtiä nuorteniltaan. Tuli vähän kiire, sillä olin viideltä hevosen selässä.

Postauksen aiheeseen, eli lauantain viikottaiseen valmennustuntiin. Ei ole mitään matskuja, mutta yritän kertoa silti jotain.
Olin tunnilla Esterillä pitkästä aikaa, sillä yleensä olen mennyt joko Liinalla tai Ramseksella. Hassusti sattui, että kasvattaja oli käymässä tallilla ja katseli meidän alkutuntia, ja ihasteli kuinka hieno Esteri vieläkin on. Onhan se, 20 vuotiaaksi! Näin sivumennen sanoen, olin maanantain tunnilla Esterin veljellä Hurrilla, joka osoittautui melko samanlaiseksi kuin siskonsa. Erityisesti kiinnitin huomiota Hurrin korviin, ne olivat ihan samanlaiset pallurat! :D

Tunnilla keskityttiin paljon siirtymisiin sekä askellajien välillä että sisällä. Teimme esimerkiksi lävistäjää niin, että piti ratsastaa 10 askelta ravia ja viisi käyntiä. Laukassa täytyi koota laukkaa ja ratsastaa ihan hitaasti, ja sitten antaa mennä eteenpäin. Esterillä on hieno laukka, vaikka se onkin nykyään jäykkä laukassa.  Tehtiin paljon lävistäjällä ja harjoiteltiin kolmea käyntiaskelta lävistäjän keskelle. Esteri toimi tässä parhaiten, kunhan muistin käyttää enemmän istuntaa. Laukkaa otettiin aika pitkiä pätkiä ympyrällä ja siinä Esteri painoi ikävästi oikeassa laukassa sisäänpäin. Ongelmana oli sen jäykkä sisälapa, jota se työnsi koko ajan eteen. Tein käynnissä pari etuosakäännöstä ja yritin saada sen pois ohjan ja pohkeen päältä, ja se muuttui vähän kevyemmäksi edestä.

Ei mulla tällä kertaa muuta, hieman erilainen postaus tänään. Erikoispostausehdotukset on aina tervetulleita, sillä huonolla todennäköisyydellä tuolla mustassa samettisäkissä saa mitään kuvia.