235. Ratsastusta ratsastuksen perään.

En oikein tiiä mitä mieltä olisin tän päivän estetunnista.... Sain ratsuksi Lisetin, sellaisen suomenhevostamman, jonka vartalosta ei kyllä uskoisi, että heppa menee ainakin 80 senttiä. :D Mutta eipä se oikeastaan haitannut, taipuminen oli vain isolle ja jäykälle rungolle hieman haastavaa. Mentiin b-merkin esterataa (80 cm) ja hyvinhän tuo heppa meni yli kunhan ite menin mukana enkä jarrutellut pahempia, sitä piti oikeastaan hilata eteenpäin, ja jalat oli ihan löysää makaroonia sen jälkeen. Ei kuitenkaan jäänyt mikään paras fiilis tuosta tunnista, mutta kaipa se on ihan hyväksi mennä ihan erilaisilla hepoilla... Piksu meni liiankin vauhdikkaasta, Burney oli sopivasti siinä välissä laiskemman ja superkiireisen välissä, ja sitten tuli hitaampi Liset. Ja Esteriponi on siinä täydellisenä välissä! :) Tuli ihan ikävä kullan satulaan tunnin aikana.

etujalat naisellisesti vierekkäin

 No, pääsinhän sitten ratsastamaan Esterillä pikaisen kotona käymisen jälkeen. Satulaan en kuitenkaan päässyt, sillä menin ilman sitä. Suunnitelmissa oli kevyt koulutreeni äitin maastoiluiden jälkeen, mutta siitä tuli sitten pari astetta rankempi ratsastus. Jumppasin Esteriä aluksi erilaisilla tehtävillä ja neliöllä, ja sitten tulin vielä loppuun rataa. Rata oli ok ja Esteri jopa pysyi koko radan ajan hyvässä peräänannossa, vaikka se yleensä alkaa kiirehtimään ja jännittämään kun itse keskityn vain muistamaan sitä tietä ja unohdan ratsastaa... hupsis. :D Rata loppuu siihen, että tullaan lävistäjällä temponlisäystä laukassa, sitten raviin ja ravissa keskihalkaisijalle ja pysähdys. Ette voi arvata kuinka vaikea liike tuo on ittelleni ja häsläriponille! Pitää vain ruveta valmistelemaan ja ottamaan ponia taas kunnolla hallintaan vielä aikaisemmin, ja kyllähän se viimeinen yritys sieltä sitten onnistuikin, loppukenlopuksi.

Viikon treeniohjelmaa viikonloppukisoja ajatellen:

Ma: koulutreeni
Ti: maasto
Ke: kevyt koulutreeni
To: koulutunti
Pe: mahdollisesti hyppäämistä
La: koulutunti
Su: kisat

233. Mökkiviikonloppu.

Vietettiin viikonloppua Siljan mökillä, ja olihan siellä kaikenlaista tekemistä! Rakennettiin korttitaloja, pyörittiin jäällä kameran kanssa ja juteltiin. Oon aika tyytyväinen noihin mun korttitaloluomuksiin, koska oli eka kerta kun rakensin tuommoisia! Oli muuten tosi jännää puuhaa, vaikka kuinka monet kerrat heitin kortit lattiaan ja meinasin jo antaa periksi. 

Tultiin sunnuntaina aamupäivällä pois ja mentiin melkeinpä suoraan tallille. Tehtiin äitin ja Siljan kanssa Esterille ja Ramsekselle lastausharjoituksia, jotka osoittautuivat Esterin kannalta vähän liian jänniksi. Poni pääsi tokalla kerralla ryntäämään ulos, ja sitten se sai idean että ahaa, "ei mun tarviikkaan tonne mennä, kun vaan heittäydyin pois!" Ja sitten alkoi rumba. Heivattiin kärryn ja poni peruutti pari kertaa ulos. Sitten kun se sinne saatiin lopulta ihan mallikkaasti, se alkoi istua takapuomille ja rynkytti sitä vasten. Kun Silja alkoi aina antaa läpsäyksen persuksille kun se painoi sitä vasten, niin eipä enää istunut. Minä otin Esteriä aina eteenpäin ja Silja näpäytti takamukselle. Sitten Esterin toinen ongelma on, että se ryntää aina ulos kärrystä ja raapii ulkopuolen kylkensä ulkoseinän oven reunustaan, kun se painautuu ulkoseinää vasten. Siinä lähtee aina roimasti karvatuppoja... No, harjoitellaan lisää, niin ehkä se siitä. 

Ramses meni taas aika reippaasti koppiin, mitä nyt vähän hidasteli ja poukkoili. Kuitenkin se saatiin rauhassa sisään ja rauhassa ulos, se on se päätavoite! Ramseksellekin vaan lisää harjoitusta. 

Sitten ratsastin Esterin ilman satulaa, ja voi että ponilla oli taas vauhtia... Se oli vieläkin ihan täpinöissään lastausharjoituksista ja pyöri kun yritin nousta selkään, kiirehti alkukäynneissä ja yritti selvästi päättää, että mitä vauhtia me mentiin. Mutta olihan tuossa hämmästyttävässä eteepäinpyrkimyksessä hyviäkin puolia, nimittäin jos hepalla on noin paljon omaa energiaa eteen, se on helppo ratsastaa aluksi eteen alas ja rauhoittumaan, ja sitten ottaa muotoa vähän korkeammaksi ja takapää toimii helposti ja kevyin avuin.

232. Suuuri kuvapostaus - viimeinkin!

Viime päivät on ollut ihanan aurinkoisia ja valoisia! Ollaan saatu onnistumisia ja paljon kuvia, jee!
Keskiviikkona siis ratsastin Esterin ekaa kertaa koko viikon jälkeen, ja poni oli oikein kiva, mitä nyt vähän hidas avuille ja ponikin vähän pullahtanut viikon loman aikana... No, pääsipä se sitten ainakin hommiin. Menin kevyesti jotain 20 minuuttia kentällä, ja pohjakin oli ihan kiva. Tällä hetkellä se on oikein hyvä ratsastaa, kun se lanattiin.

huomatkaa uusi liivi!

Sitten käytiin ottamassa kivassa ilmassa pari kuvaa kentällä.

Ja torstaina olikin Ramseksen eka estevalmennus! Jo heti lastaamisessa ilmeni pikkuongelmia, kun Ramses jumittui täysin, esitti laamaa eikä suostunut astumaan jalallakaan koppiin. Mäkin menetin siinä hermot, mutta menihän se lopulta sinne.
Ramses meni Aramaralle Ville Kulkkaan estevalkkaan ja oli siinä yksin. Anni ratsasti sillä, ja sehän meni tosi upeasti! Olin aiemmin aatellut, että ne menee vaan jotain puomeja + kavaletteja ja pikkuristikoita. Mutta ei! Pari hyppyä ristikolle ja okserille, sitten jo pari tehtävää peräkkäin ja lopuksi kolme rataa, joissa viimeinen este oli 90 cm okseri jossa oli lankkulaine.

90 cm!

Mitähän tuosta ponista vielä tulee... jotain suurta toivottavasti!
Tänään meillä oli leffailta ja ennen sitä leikin Esterin kanssa kentällä ja tehtiin vähän maastakäsintyöskentelyä. Tosin siellä oli taas niiiin nätti ilma, että pakkohan niitä kuvia oli ottaa!