Ylpeä pienestä harmaasta

Aloitettiin kesän kunnon kisakausi Annin hevosautolla Killerin alue-estekilpailuissa, mutta itse en hypännyt. Anni hyppäsi Ramseksella 90 sentin luokan ja ei vitsi, miten upea tuo poni on! Bannerin suuri hyppykuvakin on tältä radalta ja olen kyllä enemmän kuin ylpeä mun vauvasta. Nyt kun tiedetään että hei, meidän viisi vee oikeasti osaa ja pystyy, niin mäkin pääsen nyt aluekisoihin ja seuraavaksi varmaan ysikympin luokkaan.
Oli erittäin kuuma ja hikinen reissu ja poltin samalla käsivarret ainaisessa auringonpaisteessa. Mutta myös antoisa, sillä Lennart sijoittui viidennelle sijalle ja Ramses kahdeksannelle!

En voisi juuri nyt olla ylpeämpi meidän hepoista. Ramses on kasvanut ja kehittynyt ihan mahtavaksi ratsuksi ja Milli on matkalla samaa päämäärää kohti. Äidin sanoin: "Kuule ens vuonna sä hyppäät ensin Ramseksella metrin luokan ja voitat sen, sitten hyppäät Millillä metrikympin ja voitat senkin." Ehkä me lähdetään nyt tuota tavoitetta kohti! Tänä kesänä tuskin päästään Ramseksen kanssa metriin, mutta mikäs kiire meillä on.

Vapaa-aikaa kisoissa ei juuri ollut enkä päässyt katselemaan muiden ratoja, mutta onneksi kuulutukset kertoi melko hyvin kisan kulusta. Kun oli kaksi hevosta mukana, joutui alinomaan taluttamaan, juottamaan, satuloimaan ja huolehtimaan että ponit oli oikeaan aikaan talutusalueella. Onneksi se oli pelkästään kivaa ja pääsin katsomaan sekä Ramseksen että Lennartin radan.

Toki menestyminen vaatii todella paljon harjoittelua ja treenaamista, mutta tällä hetkellä en viitsi, joten taidan lähteä uittamaan hevosia tänään. Toivottavasti hepat uskaltaa uida!

Valmentaja ja oppilas