Viikonloppu yhdessä paketissa

Lauantaina Milli oli ollut meillä tasan viikon, ja hevonen on muuttunut tosi paljon jo näin lyhyessä ajassa! Aluksi se oli vauhko ja hermostunut, nyt ne ovat jo Ramseksen kanssa samassa tarhassa ja syövät sovussa yhteisestä heinäkasasta. Milli menee koppiin helposti vaikka kotimatkalle lastaus olikin vaikeaa, nyt tasan viikkoa myöhemmin matka valmennukseen sujui kuin rasvattu. Oltiin meidän ekassa yhteisessä Annin valmennuksessa jolloin ratsastin Millillä vasta neljättä kertaa. Kuolain oli hieman pieni, joten käytiin ostamassa vähän pidempi, jota ei olla vielä kokeiltu. 11,5 menetteli, mutta uusi 12,5 on juuri sopiva.
Milli oli tunnilla ihan super ja vaikka se onkin hyvin toispuoleinen, lopuksi heppa taipui kauniisti molempiin suuntiin tasaisessa muodossa kiihdyttämättä vauhtia tai sooloilematta omiaan. Laukkaa saatiin työstettyä tosi hyväksi ja uskon myös, että maneesin seinät rauhoittivat sitä jonkin verran. Tehtiin paljon neliötyöskentelyä jotta saataisiin Milli suoremmaksi ja paremmin ulko-ohjan tuntumalle sekä suoristumaan pienemmistä avuista.

Lauantaina käytiin vielä illemmalla ravintolassa syömässä ja tämän jälkeen kaveriporukka tuli meille tekemään ruokaa ja katsomaan leffaa. Oli taas huippukiva ilta pitkästä aikaa!

Sunnuntaiaamuna lähdettiin ajamaan Helsinkiin kauan odotettuun Apassionata-näytökseen! Käytiin siellä viimeksi 2012 joten oli ihan kiva päästä taas katsomaan. Eihän nuo oikeen muutu, samanlaista se on joka vuosi, mutta kyllä me jo neljättä kertaa käytiin katsomassa. Sain tästä inspiraation ruveta harjoittelemaan Ramseksen kanssa vikellystä ja maastakäsin harjoittelua, joten huomenna on meidän ensimmäiset vikellystreenit!