152. Estevalmennus.

Jotenkin minulta taitaa puuttua tietty inspiraatio noihin otsikoihin? No mutta asiaan. Tänään olin estevalkassa Four Winds Stablella, joka tunnetaan tutummin nimellä Kinkkula. Pakattiin tallilla Esteri autoon ja sinne se käveli ihan nätisti, kunhan nyt vähän piti puhista sieraimet suurina että mihinkäs sitä taas ollaan menossa. Matka Kinkkulaan meni hyvin ja perillä otettiin poni kopista. Se puhisi kovasti ja steppasi kunnes laitettiin se kiinni koppiin.

Satuloitiin poni ja kävin tallissa katsomassa kaverini Ilonan Wate-ponia, joka tuli samaan valkkaan. Sekin oli oikein suloinen tapaus! Käveltiin Ilonan ja Merin kanssa monta kertaa maneesin ympäri menevää tietä alkukäynneiksi ja päästiin sitten maneesiin. Verkkasin Esterin ravissa ja laukassa ja Esteri oli vieraasta paikasta huolimatta aika rento ja pärskähteli.

tarkkana!

Kun alettiin hyppäämään, ei menty aluksi mitään puomeja vaan heti pystyä. Tultiin ravissa pystyn edessä oleva puomi, esteen jälkeen laukannosto ja toinen puomi. Esteri kielsi heti alkuun, mutta hyppäsi kuitenkin paikaltaan. Se valui koko ajan oikeaan reunaan ja jouduin pitämään sieltä hyvin pohkeella ja raipalla. Lopulta se alkoi tulla ihan kivasti ja tultiin samaa laukassa molempiin suuntiin. Kerran laukassa Esteri kielsi ihan yllättäen ja väisti pois esteeltä, ja roikuin tosi komeasti siinä hetken kun Ninnu huusi "älä tipu älä tipu!" Enkä tippunut! En vain yksinkertaisesti osaa tippua kun on jalustimet jaloissa ja kaikki. :D

osasihan se hienostikin mennä!

Tultiin paljon pieniä teitä ja kiemurauria, siksi esteet pysyi aika matalina. En halua julkaista videoita, joten laitan vain videolta kaapattuja kuvia. Tultiin lopuksi myös tosi vaikeaa tehtävää. Tuossa ylemmässä kuvassa olevan pystyn vieressä oli toinen pysty joka oli vinossa. Se piti hypätä kahdeksikkona, eli oli luonnonvaistaista hypätä vinossa olevaa estettä siitä väärästä suunnasta! Esteri hyppäsi sen ekaksi, mutta kun käänsin uudestaan esteelle niin se kielsi huonon tien takia. Ninnu sanoikin että se tehtävä vaati vielä parempaa keskittymistä ja taitoa. Se oli oikeasti hankalaa.

lujaa ja korkealta!

Kun pakattiin ponia autoon pimeällä se teki samat temput kuin vuosi sitten: haisteli puhisten lastaussiltaa ja lähti varoittamatta ihan vastakkaiseen suntaan. Roikuin mukana ja kiskoin, helläsin, kiskoin helläsin ja kiskaisin ihan kunnolla. Kun se vielä yritti karkuun karjaisin sille ja läiskäisin ohjalla rinnuksille ettei se jyrännyt yli. Sitten se menikin ihan nätisti koppiin. :D Kotona otettiin Essukka pois ja vietiin karsinaan mussuttamaan iltaruokia! Olen hyvin tyytyväinen palleroon. <3